Kansainvälinen XI Conference on Childhood Studies kokoaa yhteen lapsuudentutkimuksen rajat ja rajattomuuden teeman ympärille

Kansainvälinen XI Conference on Childhood Studies kokoaa yhteen lapsuudentutkimuksen rajat ja rajattomuuden teeman ympärille

XI Lapsuudentutkimuksen konferenssi Lapsuus ja rajat järjestetään 6.–8.5.2026 Itä-Suomen yliopistolla Joensuussa. Kansainvälisesti tunnustettu konferenssi järjestetään jo yhdettätoista kertaa Suomessa ja nyt ensimmäistä kertaa Joensuussa. Tapahtuman järjestävät Lapsuudentutkimuksen seura ja Itä-Suomen yliopisto. Yhteistyökumppaneina ovat SOS-Lapsikylä sekä Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaatio -hanke.

Tapahtuma tuo esiin lapsuuden moninaiset rajat ja avaa keskustelun siitä, miten monitieteisyys ja moniparadigmaattisuus voivat uudistaa lapsuudentutkimusta. Tärkeintä on koota yhteen tutkijoita eri tieteenaloilta, käytännön toimijoita ja opiskelijoita. ”Juuri tämä moninaisuus tekee lapsuudentutkimuksesta elinvoimaisen ja ajankohtaisen tieteenalan, joka kykenee tarttumaan lapsuuden yksilöllisiin, yhteisöllisiin ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin”, kertoo Lapsuudentutkimuksen seuran puheenjohtaja, KT Elina Weckström.

Monitieteinen kohtaamispaikka

Lapsuudentutkimus on jo lähtökohtaisesti monitieteistä. Se ylittää tieteenalojen välisiä rajoja ja avaa keskustelun esimerkiksi sosiologian, oikeustieteiden, historian, kasvatustieteen, terveystieteiden ja taiteen välillä.

”Konferenssin pääpuhujien esitykset tarkastelevat lapsuutta nyky-yhteiskunnassa hyvin laaja-alaisesti. Pääsemme syventymään lapsuuden ja rajojen tematiikkaan lasten maahanmuuton kysymysten näkökulmasta, pohtimaan lapsuudentutkimuksen metodologisia kysymyksiä sekä kuulemaan, miten digitaalinen, sosiaalinen, aineellinen ja ekologinen tulevat yhteen nykylapsuuden ympäristöissä”, kuvailee konferenssin tieteellisen toimikunnan johtaja, apulaisprofessori Noora Heiskanen.

Moniparadigmaattisuus tutkimuksen vahvuutena

Konferenssin järjestäjät korostavat, että lapsuudentutkimuksessa kohtaavat erilaiset tutkimusparadigmat – laadulliset ja määrälliset, etnografiset ja tilastolliset, empiiriset ja teoreettiset, kriittiset ja käytäntölähtöiset, kuten konferenssin koordinoinnista yhdessä Elina Weckströmin kanssa vastaava tutkijatohtori Anna Kristiina Kokko pohtii:

– Lapsuutta ei voida tiivistää yhteen paradigmaan, ja metodologisesti ja teoreettisesti tarkasteltuna lapsuus yhdistää monia tieteenaloja ja lähestymistapoja. Tämä tekee lapsuudentutkimuksesta kentän, jossa erilaiset tutkimustraditiot voivat kohdata, törmätä ja täydentää toisiaan.

Konferenssin teema Lapsuus ja rajat avaa juuri tämänkaltaisia moniparadigmaattisia keskusteluja: missä määrin rajat määrittyvät sosiaalisina tai kulttuurisina, missä määrin ne rakentuvat lainsäädännön tai tutkimusetiikan kautta, ja miten lapsuudentutkimus voi ylittää näitä rajoja käsitteellisesti ja metodologisesti.

Tutkimus kohtaa käytännön – ja käytäntö kohtaa tutkimuksen

Lapsuudentutkimuksella on vahvat yhteydet käytäntöön. Lapsuudentutkimuksen monitieteisyys näkyy myös siinä, että mukana on sosiaalityön, kasvatuksen, terveydenhuollon, taiteen ja politiikan ammattilaisia. Monenlaiset näkökulmat rikastavat tutkimusta ja avaavat mahdollisuuden aidosti poikkitieteiseen vuoropuheluun tutkijoiden ja lapsia ja nuoria kohtaavien ammattilaisten välillä.

Tutkimuspäivillä järjestetään esimerkiksi yksi suomenkielinen symposium hanketoimijoille, joka mahdollistaa kehittämistyön tarkastelun tieteellisen tutkimuksen rinnalla. Konferenssiin toivotaan osallistujia niin tieteen ja kehittämistyön kuin lapsi- ja perhetyön kentältä. Myös päättäjät ja opiskelijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan, kertoo konferenssijärjestelyissä mukana oleva Opetushallituksen erityisasiantuntija, KT Laura Ortju.

Lasten taide keskusteluun

Konferenssi tuo esiin lasten oman näkökulman myös taiteen kautta. Yhteistyössä Joensuun lastenkulttuurikeskuksen kanssa tapahtumaan tuodaan lasten tekemää taidetta. Kuvataiteilijat Tuija Hirvonen-Puhakka, Tiina Miettinen ja Johanna Turunen toteuttavat yhteisöllisen taidenäyttelyn, jossa lasten ja nuorten teokset avaavat visuaalisella ja kokemuksellisella tasolla keskustelua siitä, miten lapset itse hahmottavat rajoja ja niiden ylittämistä. Lisäksi lapset ja nuoret näkyvät ja kuuluvat konferenssin oheisohjelmassa. Osallistujat pääsevät nauttimaan Joensuun konservatorion jousiorkesterin ja Nuorisoseura Motoran kansantanssiryhmien esityksistä.